Psalms 146

Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.

Halleluja! Pris HERREN, min Sjæl!

Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.

Jeg vil prise HERREN hele mit Liv, lovsynge min Gud, så længe jeg lever.

Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.

Sæt ikke eders Lid til Fyrster, til et Menneskebarn, der ikke kan hjælpe!

Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.

Hans Ånd går bort, han bliver til Jord igen, hans Råd er bristet samme Dag.

Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;

Salig den, hvis Hjælp er Jakobs Gud, hvis Håb står til HERREN hans Gud,

Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;

som skabte Himmel og Jord, Havet og alf, hvad de rummer, som evigt bevarer sin Trofasthed

Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:

og skaffer de undertrykte Ret, som giver de sultne Brød! HERREN løser de fangne,

Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.

HERREN åbner de blindes Øjne, HERREN rejser de bøjede, HERREN elsker de retfærdige,

Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.

HERREN vogter de fremmede, opholder faderløse og Enker, men gudløses Vej gør han kroget.

Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!

HERREN er Konge for evigt, din Gud, o Zion, fra Slægt til Slægt. Halleluja!