Proverbs 25

Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.

Følglende er også ordsprog af SALOMO, som Kong Ezekias af Judas Mænd samlede.

Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.

Guds Ære er det at skjule en Sag, Kongers Ære at granske en Sag.

Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.

Himlens Højde og Jordens Dybde og Kongers Hjerte kan ingen granske.

Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.

Når Slagger fjernes fra Sølv, så bliver det hele lutret;

Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.

når gudløse fjernes fra Koogen, grundfæstes hans Trone ved Retfærd.

Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.

Bryst dig ikke for Kongen og stil dig ikke på de stores Plads;

Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.

det er bedre, du får Bud: "Kom heropl" end man flytter dig ned for en Stormands Øjne. Hvad end dine Øjne har set,

Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?

skrid ikke til Trætte straks; thi hvad vil du siden gøre, når din Næste gør dig til Skamme?

Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,

Før Sagen med din Næste til Ende, men røb ej Andenmands Hemmelighed

Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.

thi ellers vil den, der bører det, smæde dig og dit onde Rygte aldrig dø hen.

Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.

Æbler af Guld i Skåle af Sølv er Ord, som tales i rette Tid.

Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.

En Guldring, et gyldent Smykke er revsende Vismand for lyttende Øre.

Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.

Som kølende Sne en Dag i Høst er pålideligt Bud for dem, der sender ham; han kvæger sin Herres Sjæl.

Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.

Som Skyer og Blæst uden Regn er en Mand, der skryder med skrømtet Gavmildhed.

Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.

Ved Tålmod overtales en Dommer, mild Tunge sønderbryder Ben.

Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.

Finder du Honning, så spis til Behov, at du ikke bliver mæt og igen spyr den ud.

Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.

Sæt sjældent din Fod i din Næstes Hus, at han ej får for meget af dig og ledes.

Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.

Som Stridsøkse, Sværd og hvassen Pil er den, der vidner falsk mod sin Næste.

Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.

Som ormstukken Tand og vaklende Fod er troløs Mand på Trængselens Dag.

Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.

Som at lægge Frakken, når det er Frost, og hælde surt over Natron, så er det at synge for mismodig Mand.

Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;

Sulter din Fjende, så giv ham at spise, tørster han, giv ham at drikke;

Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.

da sanker du gloende Kul på hans Hoved, og HERREN lønner dig for det.

Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.

Nordenvind fremkalder Regn, bagtalende Tunge vrede Miner.

Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.

Hellere bo i en Krog på Taget end fælles Hus med trættekær Kvinde.

Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.

Hvad koldt Vand er for en vansmægtet Sjæl, er Glædesbud fra et Land i det fjerne.

Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.

Som grumset Kilde og ødelagt Væld er retfærdig, der vakler i gudløses Påsyn.

Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.

Ej godt at spise for megen Honning, spar på hædrende Ord.

Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.

Som åben By uden Mur er en Mand, der ikke kan styre sit Sind.