Job 37

Siitä myös hämmästyy minun sydämeni ja vapisee.

Ja, derover skælver mit Hjerte, bævende skifter det Sted!

Kuulkaat visusti hänen vihansa huutoa, ja puhetta, joka hänen suustansa käy ulos.

Lyt dog til hans bragende Røst, til Drønet, der går fra hans Mund!

Hän toimittaa sen oikeuden kaikkein taivasten alla; ja hänen leimauksensa paistaa maan ääristä.

Han slipper det løs under hele Himlen, sit Lys til Jordens Ender;

Senjälkeen kuuluu pitkäisen jylinä, ja se jylisee suurella äänellä; ja koska hänen jylinänsä kuullaan, ei sitä taideta estää.

efter det brøler hans Røst, med Højhed brager hans Torden; han sparer ikke på Lyn, imedens hans Stemme høres.

Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä.

Underfuldt lyder Guds Tordenrøst, han øver Vælde, vi fatter det ej.

Hän puhuu lumelle, ja se kohta tulee maan päälle, ja sadekuurolle, ja niin sadekuurolla on voima.

Thi han siger til Sneen: "Fald ned på Jorden!" til Byger og Regnskyl: "Bliv stærke!"

Hänen kädessänsä ovat kaikki ihmiset kätketyt, että kaikki tuntisivat hänen tekonsa.

For alle Mennesker sætter han Segl, at de dødelige alle må kende hans Gerning.

Metsän pedot pakenevat varjoon ja pysyvät asumapaikoissansa.

De vilde Dyr søger Ly og holder sig i deres Huler:

Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta kylmä.

Fra Kammeret kommer der Storm, fra Nordens Stjerner Kulde.

Jumalan hengestä tulee pakkanen ja ahdistaa laviat vedet.

Ved Guds Ånde bliver der Is, Vandfladen lægges i Fængsel.

Seijes myös hajoittaa pilvet, ja hänen valkeutensa levittää itsensä pilvien lävitse.

Så fylder han Skyen med Væde, Skylaget spreder hans Lys;

Hän kääntää pilvensä kuhunka hän tahtoo, tekemään kaikkia, mitä hän tahtoo maan piirin päällä.

det farer hid og did og bugter sig efter hans Tanke og udfører alt, hvad han byder, på hele den vide Jord,

Jos se tapahtuu yhdelle sukukunnalle eli maakunnalle, koska hän löydetään laupiaaksi.

hvad enten han slynger det ud som Svøbe, eller han sender det for at velsigne.

Kuules näitä Job: seiso ja ota vaari Jumalan ihmeellisistä töistä.

Job du må lytte hertil, træd frem og mærk dig Guds Underværker!

Tiedätkös, koska Jumala saattaa nämät heidän päällensä, ja koska hän antaa pilviensä valkeuden paistaa?

Fatter du, hvorledes Gud kan magte dem og lade Lys stråle frem fra sin Sky?

Tiedätkös, kuinka pilvet hajoittavat heitänsä? täydellisen viisauden ihmeellisiä töitä?

Fatter du Skyernes Svæven, den Alvises Underværker?

Että sinun vaattees lämpeevät, kuin ilma tyventyy etelästä?

Du, hvis Klæder ophedes, når Jorden døser ved Søndenvind?

Levitätkö sinä hänen kanssansa pilviä, jotka vahvat ovat niinkuin valettu peili?

Hvælver du Himlen sammen med ham, fast som det støbte Spejl?

Ilmoita sinä meille, mitä meidän pitäis hänelle sanoman; sillä emme ulotu hänen tykönsä pimeydeltä.

Lær mig, hvad vi skal sige ham! Intet kan vi få frem for Mørke.

Kuka luettelee hänelle, mitä minä puhun? jos joku puhuu, niin hän niellään.

Meldes det ham, at jeg taler? Siger en Mand, at han er fra Samling?

Ei nähdä nyt valkeutta, joka pilvissä leimahtaa; vaan kuin tuuli puhaltaa, niin seijestyy.

Og nu: Man ser ej Lyset, skygget af mørke Skyer, men et Vejr farer hen og renser Himlen,

Pohjoisesta tulee kulta peljättävän Jumalan kunniaksi.

fra Norden kommer en Lysning. Over Gud er der frygtelig Højhed,

Mutta Kaikkivaltiasta emme taida löytää, joka on niin suuri voimassa; ja ei hän tarvitse vastata oikeudessansa ja suuressa vanhurskaudessansa.

og den Almægtige finder vi ikke. Almægtig og rig på Retfærd bøjer han ikke Retten;

Sentähden täytyy ihmisten häntä peljätä: ja ei hän katso yhtään taitavaa sydämestä.

derfor frygter Mennesker ham, men af selv kloge ænser han ingen.