Proverbs 23

Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.

Když sedneš k jídlu se pánem, pilně šetř, co jest před tebou.

Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.

Jinak vrazil bys nůž do hrdla svého, byl-li bys lakotný.

Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.

Nežádej lahůdek jeho, nebo jsou pokrm oklamavatelný.

Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.

Neusiluj, abys zbohatl; od opatrnosti své přestaň.

Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.

K bohatství-liž bys obrátil oči své? Poněvadž v náhle mizí; nebo sobě zdělalo křídla podobná orličím, a zaletuje k nebi.

Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.

Nejez chleba člověka závistivého, a nežádej lahůdek jeho.

Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.

Nebo jak on sobě tebe váží v mysli své, tak ty pokrmu toho. Díť: Jez a pí, ale srdce jeho není s tebou.

Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.

Skyvu svou, kterouž jsi snědl, vyvrátíš, a zmaříš slova svá utěšená.

Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.

Před bláznem nemluv, nebo pohrdne opatrností řečí tvých.

Älä siirrä takaperin entisiä rajoja,ja älä mene orpoin pellolle.

Nepřenášej mezníku starodávního, a na pole sirotků nevcházej.

Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.

Silnýť jest zajisté ochránce jejich; onť povede při jejich proti tobě.

Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.

Zaveď k učení mysl svou, a uši své k řečem umění.

Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.

Neodjímej od mladého kázně; nebo umrskáš-li jej metlou, neumřeť.

Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä.

Ty metlou jej mrskávej, a tak duši jeho z pekla vytrhneš.

Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.

Synu můj, bude-li moudré srdce tvé, veseliti se bude srdce mé všelijak ve mně;

Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.

A plésati budou ledví má, když mluviti budou rtové tvoji pravé věci.

Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.

Nechť nezávidí srdce tvé hříšníku, ale raději choď v bázni Hospodinově celý den.

Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.

Nebo poněvadž jest odplata, naděje tvá nebude podťata.

Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.

Slyš ty, synu můj, a buď moudrý, a naprav na cestu srdce své.

Älä ole juomarien ja syömärien seassa.

Nebývej mezi pijány vína, ani mezi žráči masa.

Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.

Nebo opilec a žráč zchudne, a ospánlivost v hadry obláčí.

Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.

Poslouchej otce svého, kterýž tě zplodil, aniž pohrdej matkou svou, když se zstará.

Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.

Pravdy nabuď, a neprodávej jí, též moudrosti, umění a rozumnosti.

Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.

Náramně bývá potěšen otec spravedlivého, a ten, kdož zplodil moudrého, veselí se z něho.

Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.

Nechať se tedy veselí otec tvůj a matka tvá, a ať pléše rodička tvá.

Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.

Dej mi, synu můj, srdce své, a oči tvé cest mých ať ostříhají.

Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

Nebo nevěstka jest jáma hluboká, a studnice těsná žena cizí.

Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.

Onať také jako loupežník úklady činí, a zoufalce na světě rozmnožuje.

Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?

Komu běda? komu ouvech? komu svady? komu křik? komu rány darmo? komu červenost očí?

Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.

Těm, kteříž se zdržují na víně; těm, kteříž chodí, aby vyhledali strojené víno.

Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;

Nehleď na víno rdící se, že vydává v koflíku záři svou, a přímo vyskakuje.

Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.

Naposledy jako had uštípne, a jako štír ušťkne.

Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,

Oči tvé hleděti budou na cizí, a srdce tvé mluviti bude převrácené věci,

Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.

A budeš jako ten, kterýž spí u prostřed moře, a jako ten, kterýž spí na vrchu sloupu bárky.

Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.

Díš: Zbili mne, a nestonal jsem, tloukli mne, a nečil jsem; když procítím, dám se zase v to.