Job 27

Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:

Potom dále Job vedl řeč svou a řekl:

Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:

Živť jest Bůh silný, kterýž zavrhl při mou, a Všemohoucí, kterýž hořkostí naplnil duši mou,

Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,

Že nikoli, dokudž duše má ve mně bude a duch Boží v chřípích mých,

Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.

Nebudou mluviti rtové moji nepravosti, a jazyk můj vynášeti lsti.

Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.

Odstup ode mne, abych vás za spravedlivé vysvědčil; dokudž dýchati budu, neodložím upřímosti své od sebe.

Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.

Spravedlnosti své držím se, aniž se jí pustím; nezahanbíť mne srdce mé nikdy.

Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.

Bude jako bezbožník nepřítel můj, a povstávající proti mně jako nešlechetník.

Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?

Nebo jaká jest naděje pokrytce, by pak lakoměl, když Bůh vytrhne duši jeho?

Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?

Zdaliž volání jeho vyslyší Bůh silný, když na něj přijde ssoužení?

Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?

Zdaliž v Všemohoucím kochati se bude? Bude-liž vzývati Boha každého času?

Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.

Ale já učím vás, v kázni Boha silného jsa, a jak se mám k Všemohoucímu, netajím.

Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?

Aj, vy všickni to vidíte, pročež vždy tedy takovou marnost vynášíte?

Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:

Ten má podíl člověk bezbožný u Boha silného, a to dědictví ukrutníci od Všemohoucího přijímají:

Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.

Rozmnoží-li se synové jeho, rozmnoží se pod meč, a rodina jeho nenasytí se chlebem.

Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.

Pozůstalí po něm v smrti pohřbeni budou, a vdovy jeho nebudou ho plakati.

Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,

Nashromáždí-li jako prachu stříbra, a jako bláta najedná-li šatů:

Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.

Co najedná, to spravedlivý obleče, a stříbro nevinný rozdělí.

Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.

Vystaví-li jako Arktura dům svůj, bude však jako bouda, kterouž udělal strážný.

Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

Bohatý když umře, nebude pochován; pohledí někdo, anť ho není.

Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.

Postihnou jej hrůzy jako vody, v noci kradmo zachvátí ho vicher.

Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.

Pochytí jej východní vítr, a odejde, nebo vichřicí uchvátí jej z místa jeho.

Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.

Takové věci na něj dopustí Bůh bez lítosti, ačkoli před rukou jeho prudce utíkati bude.

Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.

Tleskne nad ním každý rukama svýma, a ckáti bude z místa svého.