Psalms 129

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

Hodočasnička pjesma. "Mnogo su me od mladosti tlačili" - neka rekne sad Izrael!

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

"Mnogo su me od mladosti tlačili, ali me ne svladaše.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Po leđima su mojim orači orali, duge brazde povlačili.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

Al' Jahve pravedni isiječe užeta zlikovcima!"

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

Nek' se postide i uzmaknu svi koji mrze Sion!

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

Nek' budu k'o trava na krovu što povene prije nego je počupaju.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

Žetelac njome ne napuni ruku ni naručje onaj koji veže snopove.

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

A prolaznici nek' ne reknu: "Blagoslov Jahvin nad vama! Blagoslivljamo vas imenom Jahvinim!"