Psalms 114

Kuin Israel Egyptistä läksi, Jakobin huone muukalaisesta kansasta,

Aleluja! Kad izađe Izrael iz Egipta i kuća Jakovljeva iz naroda barbarskog,

Niin Juuda tuli hänen pyhäksensä: Israel hänen vallaksensa.

Judeja mu posta svetište, a Izrael kraljevstvo njegovo.

Sen meri näki ja pakeni: Jordan palasi takaperin,

Vidje more i uzmače, a Jordan ustuknu.

Vuoret hyppäsivät niinkuin oinaat, ja kukkulat niinkuin nuoret lampaat.

Bregovi skakahu poput ovnova i brežuljci poput jaganjaca.

Mikä sinun oli meri, ettäs pakenit? ja sinä Jordan, ettäs palasit takaperin?

Što ti je, more, da uzmičeš? Jordane, zašto natrag okrećeš?

Te vuoret, että te hyppäsitte niinkuin oinaat? te kukkulat niinkuin nuoret lampaat?

Bregovi, zašto skačete poput ovnova i vi, brežuljci, poput jaganjaca?

Herran edessä vapisi maa, Jakobin Jumalan edessä,

Dršći, zemljo, pred licem Gospodnjim, pred licem Boga Jakovljeva.

Joka kalliot muuttaa vesilammiksi, ja kiven vesilähteeksi.

On hrid pretvara u slap vodeni i stijenu u izvor vode.