Job 27

Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:

Job nastavi svoju besjedu i reče:

Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:

"Živoga mi Boga što mi pravdu krati i Svesilnog koji dušu mi zagorča:

Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,

sve dok duha moga bude još u meni, dok mi dah Božji u nosnicama bude,

Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.

usne moje neće izustiti zloću niti će laž kakva doći na moj jezik.

Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.

Daleko od mene da vam dadem pravo, nedužnost svoju do zadnjeg daha branim.

Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.

Pravde svoje ja se držim, ne puštam je; zbog mojih me dana srce korit' neće.

Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.

Neka mi dušmana kob opakog snađe, a mog protivnika udes bezbožnikov!

Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?

Čemu se nadati može kad vapije i kada uzdiže k Bogu dušu svoju?

Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?

Hoće li čuti Bog njegove krikove kada se na njega obori nevolja?

Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?

Zar će se radovat' on u Svesilnome, zar će Boga svakog časa zazivati?

Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.

Ali Božju ruku ja ću vam pokazat' i neću vam sakrit namjere Svesilnog.

Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?

Eto, sve ste sami mogli to vidjeti, što se onda u ispraznosti gubite?"

Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:

"Ovu sudbu Bog dosuđuje opakom, ovo baštini silnik od Svemogućeg.

Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.

Ima li sinova mnogo, mač ih čeka, a porod mu neće imat' dosta kruha.

Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.

Smrt će sahranit' preživjele njegove i udovice ih oplakivat neće.

Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,

Ako i srebra k'o praha nagomila, ako i nakupi haljina k'o blata,

Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.

nek' ih skuplja, odjenut će ih pravednik, ljudi će nedužni podijeliti srebro.

Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.

Od paučine je kuću sagradio, kolibicu kakvu sebi diže čuvar:

Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

bogat je legao, al' po posljednji put; kad oči otvori, ničeg više nema.

Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.

Usred bijela dana strava ga spopada, noću ga oluja zgrabi i odnese.

Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.

Istočni ga vjetar digne i odvuče, daleko ga baca od njegova mjesta.

Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.

Bez milosti njime vitla on posvuda, dok mu ovaj kuša umaći iz ruke.

Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.

Rukama plješću nad njegovom propašću i zvižde na njega kamo god došao.