Job 23

Job vastasi ja sanoi:

Job progovori i reče:

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

"Zar mi je i danas tužaljka buntovna? Teška mu ruka iz mene vapaj budi:

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

o, kada bih znao kako ću ga naći, do njegova kako doprijeti prijestolja,

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

pred njim parnicu bih svoju razložio, iz mojih bi usta navrli dokazi.

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Rad bih znati što bi meni odvratio i razumjeti riječ što bi je rekao!

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

Zar mu treba snage velike za raspru? Ne, dosta bi bilo da me on sasluša.

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

U protivniku bi vidio pravedna, i parnica moja tad bi pobijedila.

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Na istok krenem li, naći ga ne mogu; pođem li na zapad, ne razabirem ga.

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Ištem na sjeveru, al' ga ne opažam; nevidljiv je ako se k jugu okrenem.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Pa ipak, on dobro zna put kojim kročim! Neka me kuša: čist k'o zlato ću izići!

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Noga mi se stopa njegovih držala, putem sam njegovim išao ne skrećuć';

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

slušao sam nalog njegovih usana, pohranih mu riječi u grudima svojim.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Al' htjedne li štogod, tko će ga odvratit'? Što zaželi dušom, to će ispuniti.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Izvršit će što je dosudio meni, kao i sve drugo što je odlučio!

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Zbog toga pred njime sav ustravljen ja sam, i što više mislim, jače strah me hvata.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

U komade Bog mi je srce smrvio, užasom me svega prožeo Svesilni,

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

premda nisam ni u tminama propao, ni u mraku što je lice moje zastro.