Psalms 33

Ĝoje kantu, ho piuloj, antaŭ la Eternulo; Al la justuloj konvenas glorado.
Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
Gloru la Eternulon per harpo, Per dekkorda psaltero ludu al Li.
Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
Kantu al Li novan kanton, Bone ludu al Li kun trumpetado.
Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
Ĉar ĝusta estas la vorto de la Eternulo, Kaj ĉiu Lia faro estas fidinda.
Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
Li amas justecon kaj juĝon; La tero estas plena de la boneco de la Eternulo.
Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
Per la vorto de la Eternulo estiĝis la ĉielo; Kaj per la spiro de Lia buŝo estiĝis ĝia tuta ekzistantaro.
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
Li kolektis kiel en tenujon la akvon de la maro, Li metis la abismojn en konservejojn.
Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
Timu la Eternulon la tuta tero; Tremu antaŭ Li ĉiuj loĝantoj de la mondo.
Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
Ĉar Li diris, kaj tio fariĝis; Li ordonis, kaj tio aperis.
Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
La Eternulo neniigas la interkonsenton de la popoloj, Li detruas la intencojn de la nacioj.
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
La decido de la Eternulo restas eterne, La pensoj de Lia koro restas de generacio al generacio.
Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
Felica estas la popolo, kies Dio estas la Eternulo; La gento, kiun Li elektis al Si kiel heredon.
Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
El la ĉielo la Eternulo rigardas, Li vidas ĉiujn homidojn.
Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
De la trono, sur kiu Li sidas, Li rigardas ĉiujn, kiuj loĝas sur la tero,
Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
Li, kiu kreis la korojn de ili ĉiuj, Kiu rimarkas ĉiujn iliajn farojn.
Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
La reĝon ne helpos granda armeo, Fortulon ne savos granda forto.
Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
Vana estas la ĉevalo por helpo, Kaj per sia granda forto ĝi ne savos.
Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
Jen la okulo de la Eternulo estas sur tiuj, kiuj Lin timas, Kiuj esperas Lian favoron,
Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
Ke Li savu de morto ilian animon Kaj nutru ilin en tempo de malsato.
Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
Nia animo fidas la Eternulon; Li estas nia helpo kaj nia ŝildo.
Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
Ĉar pro Li ĝojas nia koro, Ĉar ni fidas Lian sanktan nomon.
Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
Via favoro, ho Eternulo, estu super ni, Kiel ni esperas al Vi.
Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!