Psalms 121

Mi levas miajn okulojn al la montoj: De kie venas al mi helpo?
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.
Mia helpo venas de la Eternulo, Kiu kreis la ĉielon kaj la teron.
Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.
Li ne lasos vian piedon falpuŝiĝi; Via gardanto ne dormetas.
Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.
Jen ne dormetas kaj ne dormas La gardanto de Izrael.
Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.
La Eternulo estas via gardanto; La Eternulo estas via ombro ĉe via dekstra mano.
Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,
En la tago la suno vin ne frapos, Nek la luno en la nokto.
Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.
La Eternulo vin gardos de ĉia malbono, Li gardos vian animon.
Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!
La Eternulo gardos vian eliron kaj eniron, De nun kaj eterne.
Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!