Psalms 116

Mi amas, ke la Eternulo aŭdas mian voĉon Kaj mian petegon,
Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
Ke Li klinis Sian orelon al mi; Kaj en miaj tagoj mi Lin vokos.
Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
Ĉirkaŭis min la ondoj de la morto, Kaj turmentoj de Ŝeol min trafis; Suferon kaj ĉagrenon mi trovis.
Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.
Sed la nomon de la Eternulo mi vokis: Ho Eternulo, savu mian animon.
Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
Favorkora estas la Eternulo kaj justa, Kaj nia Dio estas kompatema.
Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
La Eternulo gardas la simplanimulojn; Mi estis en mizero, kaj Li min savis.
Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
Revenu, ho mia animo, al via trankvileco, Ĉar la Eternulo faris al vi bonon.
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
Ĉar Vi savis mian animon de la morto, Miajn okulojn de larmoj, Miajn piedojn de falpuŝiĝo.
Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
Mi irados antaŭ la Eternulo En la lando de la vivo.
Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
Kun kredo mi diris: Mi estas tre afliktita.
Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
Mi diris en mia konfuziĝo: Ĉu homo mensogas.
Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
Kion mi redonu al la Eternulo Por ĉiuj Liaj bonfaroj al mi?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
Mi levos la pokalon de savo, Kaj mi vokos la nomon de la Eternulo.
Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
Miajn promesojn al la Eternulo mi plenumos Antaŭ Lia tuta popolo.
Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
Grandvalora en la okuloj de la Eternulo Estas la morto de Liaj fideluloj.
Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
Ho Eternulo, mi ja estas Via sklavo, Mi estas Via sklavo, filo de Via sklavino; Vi disigis miajn ligilojn.
O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
Al Vi mi oferdonos dankan oferon, Kaj la nomon de la Eternulo mi vokos.
Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
Miajn promesojn al la Eternulo mi plenumos Antaŭ Lia tuta popolo,
Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
En la kortoj de la domo de la Eternulo, Interne de vi, ho Jerusalem.
Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!