Job 23

Ijob respondis kaj diris:

Job vastasi ja sanoi:

Eĉ hodiaŭ mia parolado restas maldolĉa; Mia suferado estas pli peza, ol miaj ĝemoj.

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

Ho, se mi scius, kiamaniere mi povas Lin trovi, Veni al Lia trono!

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

Mi prezentus al Li juĝan aferon, Kaj mian buŝon mi plenigus per argumentoj.

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Mi ekscius la vortojn, kiujn Li respondus al mi; Mi komprenus, kion Li dirus al mi.

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Ĉu en la grandeco de Sia forto Li luktus kontraŭ mi? Ne, Li nur atentu min;

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

Tiam pravulo procesus kun Li, Kaj mi liberiĝus por ĉiam de mia Juĝanto.

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Sed jen mi iras antaŭen, kaj Li tie ne estas; Mi iras malantaŭen, kaj mi Lin ne rimarkas;

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Se Li faras ion maldekstre, mi Lin ne trovas; Se Li kaŝas Sin dekstre, mi Lin ne vidas.

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Sed mian vojon Li konas; Se Li min elprovos, mi eliros kiel oro.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Sur Lia irejo forte teniĝas mia piedo; Lian vojon mi konservis, kaj ne forkliniĝis.

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Mi ne deturnas min de la ordonoj de Liaj lipoj; Pli ol mian propran leĝon mi konservis la dirojn de Lia buŝo.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Sed Li estas sola: kiu kontraŭstaros al Li? Kion Lia animo deziras, tion Li faras.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Kio estas destinita por mi, tion Li plenumos; Kaj Li havas multe da similaj aferoj.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Tial mi tremas antaŭ Lia vizaĝo, Mi primeditas, kaj mi timas Lin.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Dio senkuraĝigis mian koron, Kaj la Plejpotenculo min konfuzis.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Ĉar mi ne estas neniigita antaŭ la mallumo, Kaj antaŭ mia vizaĝo Li ne kovris la mallumon.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.