Psalms 121

Een lied Hammaaloth. Ik hef mijn ogen op naar de bergen, vanwaar mijn hulp komen zal.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

Mijn hulp is van den HEERE, Die hemel en aarde gemaakt heeft.

Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Hij zal uw voet niet laten wankelen; uw Bewaarder zal niet sluimeren.

Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

Ziet, de Bewaarder Israëls zal niet sluimeren, noch slapen.

Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

De HEERE is uw Bewaarder, de HEERE is uw Schaduw, aan uw rechterhand.

Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

De zon zal u des daags niet steken, noch de maan des nachts.

Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

De HEERE zal u bewaren van alle kwaad; uw ziel zal Hij bewaren.

Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

De HEERE zal uw uitgang en uw ingang bewaren, van nu aan tot in der eeuwigheid.

Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!