Proverbs 2

Mijn zoon! zo gij mijn redenen aanneemt, en mijn geboden bij u weglegt;

Poikani, jos otat minun puheeni, ja käskyni kätket;

Om uw oren naar wijsheid te doen opmerken; zo gij uw hart tot verstandigheid neigt;

Niin anna korvas kuulla viisautta, ja taivuta sydämes ymmärrykseen.

Ja, zo gij tot het verstand roept, uw stem verheft tot de verstandigheid;

Sillä jos ymmärrystä ahkerasti halajat, ja rukoilet taitoa;

Zo gij haar zoekt als zilver, en naspeurt als verborgen schatten;

Jos sitä etsit niinkuin hopiaa, ja pyörit sen perään niinkuin tavaran;

Dan zult gij de vreze des HEEREN verstaan, en zult de kennis van God vinden.

Niin sinä ymmärrät Herran pelvon, ja Herran tunnon löydät.

Want de HEERE geeft wijsheid; uit Zijn mond komt kennis en verstand.

Sillä Herra antaa viisauden, ja hänen suustansa tulee taito ja ymmärrys.

Hij legt weg voor de oprechten een bestendig wezen; Hij is een Schild dengenen, die oprechtelijk wandelen;

Hän antaa toimellisten hyvin käydä, ja suojelee niitä, jotka viattomasti vaeltavat,

Opdat zij de paden des rechts houden; en Hij zal den weg Zijner gunstgenoten bewaren.

Varjelee hurskaat, ja holhoo pyhäinsä retket.

Dan zult gij verstaan gerechtigheid, en recht, en billijkheden, en alle goed pad.

Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja tuomion, oikeuden ja kaiken hyvän tien.

Als de wijsheid in uw hart zal gekomen zijn, en de wetenschap voor uw ziel zal liefelijk zijn;

Jos viisaus sydämees tulee, ja taito on sinulle kelvollinen,

Zo zal de bedachtzaamheid over u de wacht houden, de verstandigheid zal u behoeden;

Niin hyvä neuvo sinua varjelee, ja ymmärrys kätkee sinun,

Om u te redden van den kwaden weg, van den man, die verkeerdheden spreekt;

Tempaamaan sinun pois pahalta tieltä, ja niiden seurasta, jotka toimettomia puhuvat,

Van degenen, die de paden der oprechtheid verlaten, om te gaan in de wegen der duisternis;

Ja hylkäävät oikian tien, ja vaeltavat pimeitä retkiä;

Die blijde zijn in het kwaad doen, zich verheugen in de verkeerdheden des kwaden;

Jotka iloitsevat pahoista töistänsä, ja riemuitsevat pahoista menoistansa;

Welker paden verkeerd zijn, en afwijkende in hun sporen;

Joiden tiet ovat vastahakoiset, ja retket väärär ja häpiälliset:

Om u te redden van de vreemde vrouw, van de onbekende, die met haar redenen vleit;

Ettet sinä ryhtyisi vieraaseen vaimoon, joka ei sinun ole, joka suloisilla sanoilla puhuttelee,

Die den leidsman harer jonkheid verlaat, en het verbond haars Gods vergeet;

Ja hylkää nuoruutensa johdattajan, ja unohtaa Jumalansa liiton.

Want haar huis helt naar den dood, en haar paden naar de overledenen.

Sillä hänen huoneensa kallistuu kuolemaan, ja hänen askeleensa kadotettuin tykö.

Allen die tot haar ingaan, zullen niet wederkomen, en zullen de paden des levens niet aantreffen;

Jokainen joka menee hänen tykönsä, ei palaja, eikä elämän tielle joudu;

Opdat gij wandelt op den weg der goeden, en houdt de paden der rechtvaardigen.

Ettäs vaeltasit hyvää tietä, ja pitäisit hurskasten tiet.

Want de vromen zullen de aarde bewonen, en de oprechten zullen daarin overblijven;

Sillä vanhurskaat asuvat maassa, ja vakaat siinä pysyvät;

Maar de goddelozen zullen van de aarde uitgeroeid worden, en de trouwelozen zullen er van uitgerukt worden.

Mutta jumalattomat hukutetaan maasta, ja ylönkatsojat siitä teloitetaan.