Psalms 33

Veselte se spravedliví v Hospodinu, na upříméť přísluší chválení.

Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.

Oslavujte Hospodina na harfě, na loutně, a na nástroji o desíti strunách, žalmy zpívejte jemu.

Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.

Zpívejte jemu píseň novou, a huďte dobře a zvučně.

Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.

Nebo pravé jest slovo Hospodinovo, a všeliké dílo jeho stálé.

Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.

Milujeť spravedlnost a soud, milosrdenství Hospodinova plná jest země.

Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.

Slovem Hospodinovým nebesa učiněna jsou, a duchem úst jeho všecko vojsko jejich.

Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.

Onť shrnul jako na hromadu vody mořské, a složil na poklad propasti.

Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.

Boj se Hospodina všecka země, děstež se před ním všickni obyvatelé okršlku zemského.

Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.

Nebo on řekl, a stalo se, on rozkázal, a postavilo se.

Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.

Hospodin ruší rady národů, a v nic obrací přemyšlování lidská.

Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.

Rada pak Hospodinova na věky trvá, myšlení srdce jeho od národu do pronárodu.

Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.

Blahoslavený národ, kteréhož Hospodin jest Bohem jeho, lid ten, kterýž sobě on vyvolil za dědictví.

Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.

Hospodin patře s nebe, vidí všecky syny lidské,

Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.

Z příbytku trůnu svého dohlédá ke všechněm obyvatelům země.

Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.

Ten, kterýž stvořil srdce jednoho každého z nich, spatřuje všecky skutky jejich.

Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.

Nebývá král zachován skrze mnohý zástup, ani udatný rek vysvobozen skrze velikou moc svou.

Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.

Oklamavatelný jest kůň k spomožení, aniž ve množství síly své vytrhuje.

Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.

Aj, oči Hospodinovy patří na ty, kteříž se ho bojí, a na ty, kteříž očekávají milosrdenství jeho,

Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,

Aby vyprostil od smrti duše jejich, a živil je v čas hladu.

Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.

Duše naše očekává na Hospodina, on jest spomožení naše, a pavéza naše.

Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!

V něm zajisté rozveselí se srdce naše, nebo ve jménu jeho svatém naději skládáme.

Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.

Budiž milosrdenství tvé nad námi, Hospodine, jakož naději máme v tobě.

Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!