Proverbs 31

Slova proroctví Lemuele krále, kterýmž vyučovala jej matka jeho.

Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

Co dím, synu můj, co, synu života mého? Co, řku, dím, synu slibů mých?

Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

Nedávej ženám síly své, ani cest svých těm, kteréž k zahynutí přivodí krále.

Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

Ne králům, ó Lemueli, ne králům náleží píti víno, a ne pánům žádost nápoje opojného,

Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

Aby pije, nezapomněl na ustanovení, a nezměnil pře všech lidí ssoužených.

Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

Dejte nápoj opojný hynoucímu, a víno těm, kteříž jsou truchlivého ducha,

Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

Ať se napije, a zapomene na chudobu svou, a na trápení své nezpomíná více.

Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

Otevři ústa svá za němého, v při všech oddaných k smrti,

Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

Otevři, řku, ústa svá, suď spravedlivě, a veď při chudého a nuzného.

Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

Ženu statečnou kdo nalezne? Nebo daleko nad perly cena její.

Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

Dověřuje se jí srdce muže jejího; nebo tu kořistí nebude nedostatku.

Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

Dobře činí jemu a ne zle, po všecky dny života svého.

Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

Hledá pilně vlny a lnu, a dělá šťastně rukama svýma.

Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

Jest podobná lodi kupecké, zdaleka přiváží pokrm svůj.

Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

Kterážto velmi ráno vstávajíc, dává pokrm čeledi své, a podíl náležitý děvkám svým.

Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

Rozsuzuje pole, a ujímá je; z výdělku rukou svých štěpuje i vinici.

Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

Přepasuje silou bedra svá, a zsiluje ramena svá.

Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

Zakouší, jak jest užitečné zaměstknání její; ani v noci nehasne svíce její.

Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

Rukama svýma sahá k kuželi, a prsty svými drží vřeteno.

Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

Ruku svou otvírá chudému, a ruce své vztahuje k nuznému.

Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

Nebojí se za čeled svou v čas sněhu; nebo všecka čeled její obláčí se v roucho dvojnásobní.

Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

Koberce dělá sobě z kmentu, a z zlatohlavu jest oděv její.

Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

Patrný jest v branách manžel její, když sedá s staršími země.

Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

Plátno drahé dělá, a prodává; též i pasy prodává kupci.

Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

Síla a krása oděv její, nestará se o časy potomní.

Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

Ústa svá otvírá k moudrosti, a naučení dobrotivosti v jazyku jejím.

Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

Spatřuje obcování čeledi své, a chleba zahálky nejí.

Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

Povstanouce synové její, blahoslaví ji; manžel její také chválí ji,

Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

Říkaje: Mnohé ženy statečně sobě počínaly, ty pak převyšuješ je všecky.

Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

Oklamavatelná jest příjemnost a marná krása; žena, kteráž se bojí Hospodina, tať chválena bude.

Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

Dejtež takové z ovoce rukou jejích, a nechať ji chválí v branách skutkové její.

Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.