Psalms 64

Zborovođi. Psalam. Davidov.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta.

Poslušaj, Bože, moje žalbe glas; od strašna dušmanina život mi čuvaj!

Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä,

Štiti me od mnoštva opakih, sakrij od bjesnila zlotvora

Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla;

koji bruse jezike k'o mačeve, otrovne riječi izbacuju kao strijele,

Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota.

da iz potaje rane nedužna, da ga rane iznenada ne bojeć' se ničega.

He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä?

Spremni su na djelo pakosno, snuju kako će kradom zamke staviti i govore: "Tko će nas vidjeti?"

He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet.

Snuju zlodjela, smišljene osnove kriju: pamet i srce čovječje bezdan su duboki.

Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa.

No Bog ih ranjava strijelom, odjednom ih rane prekriju.

Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä.

Vlastiti jezik propast im donosi, kimaju glavom oni što ih vide:

Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän.

svi se boje, Božje djelo slave i misle o onom što on učini. [ (Psalms 64:11) Pravednik se raduje u Jahvi, njemu se utječe, i kliču svim srcem čestiti. ]

Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä.