Psalms 63

Psalam. Davidov. Dok David bijaše u Judejskoj pustinji.

Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on.

O Bože, ti si Bog moj: gorljivo tebe tražim; tebe žeđa duša moja, tebe želi tijelo moje, kao zemlja suha, žedna, bezvodna.

Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas;

U Svetištu sam tebe motrio gledajuć' ti moć i slavu.

Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.

Ljubav je tvoja bolja od života, moje će te usne slavit'.

Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.

Tako ću te slavit' za života, u tvoje ću ime ruke dizati.

Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.

Duša će mi biti kao sala i mrsa sita, hvalit ću te kliktavim ustima.

Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua:kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.

Na postelji se tebe spominjem, u bdjenjima noćnim mislim na tebe.

Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.

Ti postade meni pomoć, kličem u sjeni krila tvojih.

Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.

Duša se moja k tebi privija, desnica me tvoja drži.

Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.

Oni što dušu u propast guraju neka siđu u dubinu zemlje,

Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.

nek' vlasti mača predani budu, nek' postanu plijen šakalima. [ (Psalms 63:12) A kralj će se radovat' u Bogu, slavit će se tko se kune njime, jer će lašcima biti začepljena usta. ]

Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman.