Psalms 122

Hodočasnička pjesma. Davidova. Obradovah se kad mi rekoše: "Hajdemo u Dom Jahvin!"

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Eto, noge nam već stoje na vratima tvojim, Jeruzaleme.

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Jeruzaleme, grade čvrsto sazdani i kao u jedno saliveni!

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Onamo uzlaze plemena, plemena Jahvina, po Zakonu Izraelovu, da slave ime Jahvino.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Ondje stoje sudačke stolice, stolice doma Davidova.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Molite za mir Jeruzalemov! Blago onima koji tebe ljube!

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Neka bude mir u zidinama tvojim i pokoj u tvojim palačama!

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Radi braće i prijatelja svojih klicat ću: "Mir tebi!"

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Radi Doma Jahve, Boga našega, za sreću tvoju ja ću moliti.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.