Psalms 120

Hodočasnička pjesma Kad bijah u nevolji, Jahvi zavapih i on me usliša.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Jahve, izbavi dušu moju od usana prijevarnih, od zlobna jezika!

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

Kojim zlom da te prokunem, zlobni jeziče?

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

Strelicama oštrim iz ratničke ruke i ugljevljem žarkim.

Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Jao meni što mi je boraviti u Mešeku i stanovati u šatorima kedarskim!

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Predugo mi duša mora živjeti s mrziteljima mira.

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

Kada o miru govorim, oni sile na rat.

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.