Psalms 106

Aleluja! Hvalite Jahvu jer je dobar, jer je vječna ljubav njegova!

Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

Tko će izreć' djela moći Jahvine, tko li mu iskazat' sve pohvale?

Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?

Blaženi što drže naredbe njegove i čine pravo u svako doba!

Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.

Sjeti me se, Jahve, po dobroti prema svome puku, pohodi me spasenjem svojim

Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,

da uživam sreću izabranih tvojih, da se radujem radosti naroda tvoga, da tvojom se baštinom ponosim.

Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.

Zgriješismo kao oci naši, činismo bezakonje, bezbožno radismo.

Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.

Oci naši u Egiptu, nehajni za čudesa tvoja, ne spominjahu se velike ljubavi tvoje, već na Svevišnjeg digoše se na Crvenom moru.

Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.

Al' on ih izbavi rad' imena svoga da pokaže silu svoju.

Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.

Zapovjedi Crvenome moru, i presahnu ono, provede ih izmed valÄa kao kroz pustinju.

Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,

Iz ruku mrzitelja njih izbavi, oslobodi iz ruku dušmana.

Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.

I prekriše vode neprijatelje njine, ne ostade nijednoga od njih.

Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.

Vjerovahu riječima njegovim i hvale mu pjevahu.

Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.

Zaboraviše brzo djela njegova, ne uzdaše se u volju njegovu.

Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.

Pohlepi se daše u pustinji, iskušavahu Boga u samoći.

He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

I dade im što iskahu, al' u duše njine on groznicu posla.

Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

Zavidješe tada Mojsiju u taboru, Aronu, kog posveti Jahve.

Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.

Otvori se zemlja, Datana proždrije, Abiramovo pokri mnoštvo.

Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,

Oganj pade na sve mnoštvo njino i zlotvore plamen sažga.

Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.

Načiniše tele na Horebu, klanjahu se liku od zlata slivenu.

He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.

Zamijeniše Slavu svoju likom bika što proždire travu.

Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.

Zaboraviše Boga, koji ih izbavi u Egiptu znamenja čineći

He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,

i čudesa u Kamovoj zemlji i strahote na Crvenome moru.

Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.

Već namisli da ih satre, al' Mojsije, izabranik njegov, zauze se za njih da srdžbu mu odvrati, te ih ne uništi.

Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.

Prezreše oni zemlju željkovanu ne vjerujuć' njegovoj riječi.

Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,

Mrmljahu pod šatorima svojim, ne poslušaše glasa Jahvina.

Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.

Zakle se tada podignutom rukom: sve će ih pokosit' u pustinji,

Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,

potomstvo njino međ' narode razbacat', njih razasut' po zemljama.

Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.

Posvetiše se Baal Peoru i jedoše žrtve bogova mrtvih.

Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

Razjariše ga nedjelima svojim, i on na njih pošast baci.

Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.

Al' se Pinhas diže, sud izvrši i pošasti nesta tada.

Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.

U zasluge to mu uđe u sva pokoljenja dovijeka.

Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.

Razjariše ga opet kraj voda meripskih, i Mojsija zlo pogodi zbog njih,

Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;

jer mu duh već ogorčiše, nesmotrenu riječ izusti.

Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.

I ne istrijebiše naroda za koje im Jahve bješe naredio.

Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,

S poganima miješahu se, naučiše djela njina.

Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,

Štovahu likove njihove, koji im postaše zamka.

Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.

Žrtvovahu sinove svoje i svoje kćeri zlodusima.

Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

Prolijevahu krv nevinu, krv sinova i kćeri svojih, koje žrtvovahu likovima kanaanskim. Zemlja bješe krvlju okaljana,

Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,

djelima se svojim uprljaše, učiniše preljub svojim nedjelima.

Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.

Na svoj narod Jahve srdžbom planu, zgadi mu se njegova baština.

Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,

Predade ih u ruke pogana te vladahu njima mrzitelji njini.

Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.

Mučili ih neprijatelji i tlačili rukom svojom.

Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.

Prečesto ih izbavljaše, al' ga razjariše naumima svojim: pokošeni bjehu za bezakonja svoja.

Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.

On pogleda opet na nevolju njinu kad njihove molitve začu

Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,

i sjeti se svog Saveza s njima, sažali se na njih u velikom milosrđu svome.

Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,

Učini da nađu milost u onih što ih bjehu zarobili.

Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.

Spasi nas, Jahve, Bože naš, i saberi nas od bezbožnih naroda da slavimo tvoje sveto ime, da se tvojom slavom ponosimo.

Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.

Blagoslovljen Jahve, Bog Izraelov, od vijeka dovijeka! I sav narod neka kaže: "Amen! Aleluja!"

Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!