Psalms 10

$LAMED Zašto, Jahve, stojiš daleko, zašto se skrivaš u dane tjeskobe?
Miksis Herra niin kaukana seisot, ja tuskan ajalla sinus peität?
Obijesni bezbožnik jadnika goni, u zamke ga hvata koje mu postavi.
Ylpeydessänsä jumalatoin vainoo köyhää: käsitettäköön he heidän juonissansa, joita he ajattelevat.
Bezbožnik se pohlepom hvali, $NUN lakomac psuje i Jahvu prezire.
Sillä jumalatoin itse kerskaa omaa mielivaltaansa: ahne siunailee itsiänsä, ja vihoittaa Herran.
Bezbožnik zbori u obijesti svojoj: "Ne, istrage nema! TÓa ni Boga nema!" I u tome sva mu je misao.
Jumalatoin on koria ja vihainen, ettei hän ketään tottele: ei hän Jumalaa olevankaan luule.
Puti su mu svagda uspješni, na sudove tvoje on i ne misli, sve protivnike svoje prezire.
Hänen tiensä menestyvät joka aika, sinun tuomios on kaukana hänestä: hän ylpeilee kaikkein vihollistensa edessä.
U srcu veli: "Neću posrnuti! Ni u kojem koljenu neću biti nesretan." $PE
Sillä hän puhuu sydämessänsä: en minä ikänä kukisteta, ei sukukunnasta sukukuntaan hätää ole.
Usta mu puna kletve, lukavstva i prijevare, pod jezikom njegovim muka i nesreća.
Jonka suu on täynnä kirouksia, kavaluutta ja viettelystä, hänen kielensä saattaa vaivan ja työn.
U zasjedi čuči pokraj ograda, potajno ubija nevina, $AJIN očima siromaha vreba.
Hän istuu ja väijyy kartanoissa, murhataksensa salaa viatointa; hänen silmänsä palaa köyhän puoleen.
U zaklonu sjedi k'o lav u pećini, vreba da opljačka jadnika i da ga povuče u mrežu.
Hän väijyy salaa niinkuin jalopeura luolassansa, hän väijyy raadollista käsittääksensä, ja hän käsittää hänen, kuin hän tempaa sen verkkoihinsa.
Pritajen čuči na zemlji, od nasilja mu siromasi padaju.
Hän paiskaa ja polkee alas, ja sysää köyhän väkivallalla maahan.
U srcu svome veli: "ZÓaboravi Gospod, odvrati lice i nikoga ne vidi!" $KOF
Hän sanoo sydämessänsä: Jumala on hänen unhottanut, ja verhonnut kasvonsa, ei hän ikänä näe.
Ustani, Gospode Bože, podigni ruku, ne zaboravi siromaha.
Nouse, Herra! Jumala, ylennä kätes ja älä köyhää unohda.
Zašto da bezbožnik prezire Boga, zašto da kaže u srcu: "Neće kazniti!" $REŠ
Miksi jumalatoin pilkkaa Jumalaa ja sanoo sydämessänsä: et sinä sitä tottele?
Jer ti vidiš, gledaš jad i nevolju, u ruci je mjeriš. Siromah se tebi predaje, ubogu ti si pomoć! $ŠIN
Katso siis; sillä sinä näet tuskat ja surut, se on sinun käsissäs: sinuun köyhä itsensä luottaa, ja sinä olet orpolasten holhoja.
Pakosnu grešniku satri mišicu, kazni mu pakost da je više ne bude!
Särje jumalattoman käsivarsi, ja etsi pahan jumalattomuutta, niin ettei sitä enää löydettäisi.
Jahve je kralj u vijeke vjekova, iz zemlje njegove nestat će pogana. $TAU
Herra on kuningas aina ja ijankaikkisesti: pakanain pitää häviämän hänen maastansa.
Počuj, o Jahve, čežnju siromašnih, okrijepi im srce, uho prikloni:
Köyhäin halauksen sinä, Herra, kuulet: heidän sydämensä sinä vahvistat, että sinun korvas siitä ottaa vaarin;
da zaštitiš pravo ubogih i tlačenih, da straha više ne zadaje čovjek zemljanÄi.
Ettäs oikeuden saatat orvoille ja köyhille, ettei ihminen enää ylpeile heitä vastaan maan päällä.