Job 27

Job nastavi svoju besjedu i reče:

Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:

"Živoga mi Boga što mi pravdu krati i Svesilnog koji dušu mi zagorča:

Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:

sve dok duha moga bude još u meni, dok mi dah Božji u nosnicama bude,

Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,

usne moje neće izustiti zloću niti će laž kakva doći na moj jezik.

Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.

Daleko od mene da vam dadem pravo, nedužnost svoju do zadnjeg daha branim.

Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.

Pravde svoje ja se držim, ne puštam je; zbog mojih me dana srce korit' neće.

Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.

Neka mi dušmana kob opakog snađe, a mog protivnika udes bezbožnikov!

Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.

Čemu se nadati može kad vapije i kada uzdiže k Bogu dušu svoju?

Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?

Hoće li čuti Bog njegove krikove kada se na njega obori nevolja?

Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?

Zar će se radovat' on u Svesilnome, zar će Boga svakog časa zazivati?

Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?

Ali Božju ruku ja ću vam pokazat' i neću vam sakrit namjere Svesilnog.

Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.

Eto, sve ste sami mogli to vidjeti, što se onda u ispraznosti gubite?"

Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?

"Ovu sudbu Bog dosuđuje opakom, ovo baštini silnik od Svemogućeg.

Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:

Ima li sinova mnogo, mač ih čeka, a porod mu neće imat' dosta kruha.

Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.

Smrt će sahranit' preživjele njegove i udovice ih oplakivat neće.

Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.

Ako i srebra k'o praha nagomila, ako i nakupi haljina k'o blata,

Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,

nek' ih skuplja, odjenut će ih pravednik, ljudi će nedužni podijeliti srebro.

Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.

Od paučine je kuću sagradio, kolibicu kakvu sebi diže čuvar:

Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.

bogat je legao, al' po posljednji put; kad oči otvori, ničeg više nema.

Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

Usred bijela dana strava ga spopada, noću ga oluja zgrabi i odnese.

Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.

Istočni ga vjetar digne i odvuče, daleko ga baca od njegova mjesta.

Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.

Bez milosti njime vitla on posvuda, dok mu ovaj kuša umaći iz ruke.

Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.

Rukama plješću nad njegovom propašću i zvižde na njega kamo god došao.

Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.