Job 23

Job progovori i reče:

Job vastasi ja sanoi:

"Zar mi je i danas tužaljka buntovna? Teška mu ruka iz mene vapaj budi:

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

o, kada bih znao kako ću ga naći, do njegova kako doprijeti prijestolja,

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

pred njim parnicu bih svoju razložio, iz mojih bi usta navrli dokazi.

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Rad bih znati što bi meni odvratio i razumjeti riječ što bi je rekao!

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Zar mu treba snage velike za raspru? Ne, dosta bi bilo da me on sasluša.

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

U protivniku bi vidio pravedna, i parnica moja tad bi pobijedila.

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Na istok krenem li, naći ga ne mogu; pođem li na zapad, ne razabirem ga.

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Ištem na sjeveru, al' ga ne opažam; nevidljiv je ako se k jugu okrenem.

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Pa ipak, on dobro zna put kojim kročim! Neka me kuša: čist k'o zlato ću izići!

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Noga mi se stopa njegovih držala, putem sam njegovim išao ne skrećuć';

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

slušao sam nalog njegovih usana, pohranih mu riječi u grudima svojim.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Al' htjedne li štogod, tko će ga odvratit'? Što zaželi dušom, to će ispuniti.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Izvršit će što je dosudio meni, kao i sve drugo što je odlučio!

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Zbog toga pred njime sav ustravljen ja sam, i što više mislim, jače strah me hvata.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

U komade Bog mi je srce smrvio, užasom me svega prožeo Svesilni,

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

premda nisam ni u tminama propao, ni u mraku što je lice moje zastro.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.