Job 19

Job progovori i reče:

Mutta Job vastasi ja sanoi:

"TÓa dokle ćete mučit' dušu moju, dokle ćete me riječima satirat'?

Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?

Već deseti put pogrdiste mene i stid vas nije što me zlostavljate.

Te olette nyt kymmenen kertaa pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.

Pa ako sam zastranio doista, na meni moja zabluda ostaje.

Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.

Mislite li da ste me nadjačali i krivnju moju da ste dokazali?

Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.

Znajte: Bog je to mene pritisnuo i svojom me je on stegnuo mrežom.

Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.

Vičem: 'Nasilje!' - nema odgovora; vapijem - ali za me pravde nema.

Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.

Sa svih strana put mi je zagradio, sve staze moje u tminu zavio.

Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.

Slavu je moju sa mene skinuo, sa moje glave strgnuo je krunu.

Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.

Podsijeca me odasvud te nestajem; k'o drvo, nadu mi je iščupao.

Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niinkuin puun.

Raspalio se gnjev njegov na mene i svojim me drži neprijateljem.

Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.

U bojnom redu pristižu mu čete, putove proti meni nasipaju, odasvud moj opkoljavaju šator.

Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.

Od mene su se udaljila braća, otuđili se moji poznanici.

Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.

Nestade bližnjih mojih i znanaca, gosti doma mog zaboraviše me.

Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.

Sluškinjama sam svojim kao stranac, neznanac sam u njihovim očima.

Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.

Slugu zovnem, a on ne odgovara i za milost ga moram zaklinjati.

Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.

Mojoj je ženi dah moj omrznuo, gadim se djeci vlastite utrobe.

Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.

I deranima na prezir tek služim, ako se dignem, rugaju se meni.

Ja nuoretkin lapset minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.

Pouzdanicima sam svojim mrzak, protiv mene su oni koje ljubljah.

Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.

Kosti mi se za kožu prilijepiše, osta mi jedva koža oko zuba.

Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.

Smilujte mi se, prijatelji moji, jer Božja me je ruka udarila.

Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut!

Zašto da me k'o Bog sam progonite, zar se niste moga nasitili mesa?

Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?

O, kad bi se riječi moje zapisale i kad bi se u mjed tvrdu urezale;

Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!

kad bi se željeznim dlijetom i olovom u spomen vječan u stijenu uklesale!

Raudalla kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.

Ja znadem dobro: moj Izbavitelj živi i posljednji će on nad zemljom ustati.

Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästälähin maan päällä seisova.

A kad se probudim, k sebi će me dići: iz svoje ću puti tad vidjeti Boga.

Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.

Njega ja ću kao svojega gledati, i očima mojim neće biti stranac: za njime srce mi čezne u grudima.

Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.

Kad kažete: 'Kako ćemo ga goniti? Koji ćemo razlog protiv njega naći?',

Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.

mača tad se bojte: grijehu mač je kazna. Saznat ćete tada da imade suda!"

Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.