Galatians 4

Hoću reći: sve dok je baštinik maloljetan, ništa se ne razlikuje od roba premda je gospodar svega:
Mutta minä sanon: niin kauvan kuin perillinen on lapsi, ei ole hänen ja palvelian välillä eroitusta, vaikka hän on kaiken tavaran herra;
pod skrbnicima je i upraviteljima sve do dana koji je odredio otac.
Vaan hän on esimiesten ja haltiain hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.
Tako i mi: dok bijasmo maloljetni, robovasmo počelima svijeta.
Niin myös me, kuin me olimme lapset, niin me olimme vaaditut orjuuteen ulkonaisten säätyin alle.
A kada dođe punina vremena, odasla Bog Sina svoga: od žene bi rođen, Zakonu podložan
Mutta koska aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, syntyneen vaimosta, lain alaiseksi tehdyn,
da podložnike Zakona otkupi te primimo posinstvo.
Että hän ne, jotka lain alaiset olivat, lunastais, että me hänen lapsiksensa luettaisiin.
A budući da ste sinovi, odasla Bog u srca vaša Duha Sina svoga koji kliče: "Abba! Oče!"
Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!
Tako više nisi rob nego sin; ako pak sin, onda i baštinik po Bogu.
Niin ei silleen ole orja, vaan poika; mutta jos poika, niin myös Jumalan perillinen Kristuksen kautta.
Onda dok još niste poznavali Boga, služili ste bogovima koji po naravi to nisu.
Mutta sillä ajalla, koska ette Jumalaa tunteneet, palvelitte te niitä, jotka ei luonnostansa jumalat olleetkaan.
Ali sada kad ste spoznali Boga - zapravo, kad je Bog spoznao vas - kako se sad opet vraćate k nemoćnim i bijednim počelima i opet im, ponovno, hoćete robovati?
Mutta nyt, sittekuin te Jumalan tunnette ja tosin enemmin Jumalalta tutut olette, kuinka te siis käännytte jälleen heikkoihin ja köyhiin säätyihin, joita te vasta-uudesta palvella tahdotte?
Dane pomno opslužujete, i mjesece, i vremena, i godine!
Te otatte vaarin päivistä, ja kuukausista, ja ajoista, ja vuosista.
Sve se bojim za vas! Da se možda nisam uzalud trudio oko vas!
Minä pelkään teidän tähtenne, etten minä turhaan olisi teidän tähtenne työtä tehnyt.
Postanite, braćo, molim vas, kao ja jer i ja postadoh kao vi. Ničim me niste povrijedili.
Olkaat niinkuin minä olen, että minäkin olen niinkuin te. Rakkaat veljet! minä rukoilen teitä: ette ole mitään minua vastaan tehneet;
Znate: prvi sam vam put za bolesti navješćivao evanđelje.
Mutta te tiedätte, että minä olen lihan heikkoudessa teille ensisti evankeliumia saarnannut,
Svoju kušnju, moje tijelo, niste ni prezreli ni odbacili, nego ste me primili kao anđela Božjega, kao Krista Isusa.
Ja minun kiusaustani, jota minä lihan puolesta kärsin, ette ole katsoneet ylön ettekä hyljänneet, vaan korjasitte minun niinkuin Jumalan enkelin, niinkuin Kristuksen Jesuksen.
Gdje je sada ono vaše blaženstvo? Svjedočim vam doista: kad bi bilo moguće, oči biste svoje bili iskopali i dali mi ih.
Kuinka autuaat te silloin olitte! Minä olen teidän todistajanne, että jos se olis mahdollinen ollut, niin te olisitte teidän silmänne kaivaneet ulos ja minulle antaneet.
Tako? Postadoh li vam neprijateljem propovijedajući vam istinu?
Olenko minä siis nyt teidän viholliseksenne tullut, että minä teille totuuden sanon?
Oni revnuju za vas, ne časno, nego - odvojiti vas hoće da onda vi za njih revnujete.
Ei he teitä oikein kiivaudesta rakasta, vaan he tahtovat teitä minusta pois kääntää, että te heitä kiivaudessa rakastaisitte.
Dobro je da se za vas revnuje u dobru uvijek, a ne samo kad sam nazočan kod vas,
Kyllä kiivaten rakastaa hyvä on, aina hyvyydessä, ja ei ainoastaan silloin, kuin minä teidän tykönänne olen.
dječice moja, koju ponovno u trudovima rađam dok se Krist ne oblikuje u vama.
Minun rakkaat lapseni, jotka minun täytyy vasta-uudesta kivulla synnyttää, siihenasti kuin Kristus teissä jonkun muodon sais!
Htio bih sada biti kod vas, pa i jezik promijeniti, jer ne znam što bih s vama.
Mutta minä soisin olevani teidän tykönänne, että minä taitaisin äänenikin muuttaa; enpä minä tiedä, mitä minä tästedes teen teidän kanssanne.
Recite mi vi, koji želite biti pod Zakonom, zar ne čujete Zakona?
Sanokaat minulle te, jotka lain alla olla tahdotte: ettekö te lakia kuule?
Ta pisano je da je Abraham imao dva sina, jednoga od ropkinje i jednoga od slobodne.
Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli kaksi poikaa, yksi palkkavaimosta ja yksi vapaasta.
Ali onaj od ropkinje rođen je po tijelu, a onaj od slobodne snagom obećanja.
Mutta joka palkkavaimosta oli, se oli lihan jälkeen syntynyt, ja joka vapaasta oli, se oli lupauksen kautta.
To je slika. Doista, te žene dva su Saveza: jedan s brda Sinaja, koji rađa za ropstvo - to je Hagara.
Nämät jotakin merkitsevät; sillä nämät ovat ne kaksi Testamenttia: yksi Sinain vuoresta, joka orjuuteen synnyttää, joka on Agar.
Jer Hagara znači brdo Sinaj u Arabiji i odgovara sadašnjem Jeruzalemu jer robuje zajedno sa svojom djecom.
Sillä Agar on Sinain vuori Arabiassa ja ulottuu hamaan Jerusalemiin, joka nyt on, ja on lastensa kanssa orjana.
Onaj pak Jeruzalem gore slobodan je; on je majka naša.
Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme.
Pisano je doista: Kliči, nerotkinjo, koja ne rađaš, podvikuj od radosti, ti što ne znaš za trudove! Jer osamljena više djece ima negoli udana.
Sillä kirjoitettu on: iloitse, sinä hedelmätöin, joka et synnytä, pakahda ja huuda sinä, joka et raskas ole; sillä yksinäisellä on enempi lapsia kuin sillä, jolla mies on.
Vi ste, braćo, kao Izak, djeca obećanja.
Mutta me, rakkaat veljet, olemme niinkuin Isaakikin, lupauksen lapset.
I kao što je onda onaj po tijelu rođeni progonio onoga po duhu rođenoga, tako je i sada.
Mutta niinkuin se silloin, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu.
Nego, što veli Pismo? Otjeraj sluškinju i sina njezina jer sin sluškinje ne smije biti baštinik sa sinom slobodne.
Mutta mitä Raamattu sanoo? aja palkkavaimo poikinensa ulos; sillä ei palkkavaimon pojan pidä perimän vapaan pojan kanssa.
Zato, braćo, nismo djeca ropkinje nego slobodne.
Niin me siis olemme, rakkaat veljet, emme palkkavaimon poikia, vaan vapaan.