Psalms 139

(По слав. 138) За първия певец. Псалм на Давид. ГОСПОДИ, Ти си ме изследвал и познал.
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
Ти знаеш сядането ми и ставането ми, разбираш мислите ми отдалеч.
Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
Издирваш ходенето ми и лягането ми и с всичките ми пътища си запознат.
Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
Защото още няма дума на езика ми, а ето, ГОСПОДИ, Ти я знаеш цяла.
Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
Ти си ме оградил отпред и отзад и си положил върху мен ръката Си.
Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
Това знание е пречудно за мен, високо е, не мога да го стигна.
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
Къде да отида от Духа Ти? Или къде да избягам от присъствието Ти?
Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
Ако се изкача на небето, Ти си там; ако си постеля в Шеол, ето Те и там!
Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet.
Ако взема крилете на зората, ако се заселя в най-отдалечените краища на морето,
Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
дори и там ще ме води ръката Ти и ще ме държи десницата Ти!
Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
Ако кажа: Нека ме покрие тъмнината и нощ да бъде светлината около мен —
Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
дори тъмнината пред Теб не тъмнее, нощта светла е като деня, за Теб е тъмнината като светлината.
Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
Защото Ти си образувал вътрешностите ми, създал си ме в утробата на майка ми.
Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
Ще Те славя, защото съм страшно и чудно направен, чудни са делата Ти и душата ми много добре знае това.
Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
Костите ми не бяха скрити от Теб, когато бях направен в тайно и изкусно изработен в дълбините на земята.
Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
Очите Ти видяха необразуваното ми вещество и в книгата Ти бяха записани всичките — дните, които се образуваха, когато ни един от тях не беше.
Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
Колко скъпоценни са за мен мислите Ти, Боже! Колко огромен е броят им!
Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
Ако искам да ги изброя, те са по-многобройни от пясъка. Събуждам се и още съм с Теб.
Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
О, да би убил безбожните, Боже! Отдалечете се от мен, кръвожадни мъже!
Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
Защото те говорят против Теб безбожно и враговете Ти вземат Името Ти напразно.
Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
Да не мразя ли, ГОСПОДИ, онези, които мразят Теб? Да не се ли отвращавам от онези, които се надигат против Теб?
Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
Мразя ги с крайна омраза, станаха ми врагове.
Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
Изследвай ме, Боже, и познай сърцето ми; изпитай ме и познай мислите ми.
Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
И виж дали има в мен оскърбителен път и води ме във вечния път!
Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.